Tuovi luovi länsi tuuleen, sanoi äitini aina, kun olin pieni ja niin minä luovin idästä länteen ja tänne juuruin. Olen matkanvarrella saanut neljä ihanaa lasta ja leijonamiehen, joka on perheenpäänä rauhallinen ja kärsivällinen, vaimonsa jatkuvasti uudistuvista hulluista päähänpistoista huolimatta, ja saan luottaa siihen, että hulluimmat ideat karsitaan, ennenkuin niistä kasvaa taivaalle kipuava pavunvarsi, josta paha jättiläinen pääsisi hotkaisemaan maailman suuhunsa. Elämme sopuisasti kauniissa maalaismiljöössä, luonnonrytmien hitaasti muuttaessa maisemaa, kasvattaen kanoja ja kaneja sekä viljellen luomuviljaa.
Olen kotoisin ylä-Kainuusta metsien ja peltojen keskeltä. Kun olin kuusi (en kataja), männyn hionnasta tuleva tuoksu lumosi minut. Siitä asti on tähtäimessäni ollut puu, vaikka monet materiaalit matkanvarrella ovatkin tulleet tutuksi. Varsinainen kouluspolkuni alkoi yläasteen jälkeen vuonna 2000 jolloin lähdin Piippolaan opiskelemaan hienopuuseppä artesaaniksi ja sieltä valmistuttuani jatkoin Jurvaan Koristeveistolinjalle, josta kolme vuotta myöhemmin 2008 sain koristeveistäjä kisällin tittelin.
Rummunrakennuksen saloihin pääsin 2018. Ensimmäistä rumpuani rakentaessani tunsin olevani ytimessä. Siitä asti olen rakentanut rumpuja. Mukaan tuli heti pian nahkojen puhdistus ja kehäräveiden valmistus, halu tehdä niin alusta kuin se vain olisi mahdollista. Lähteessä liotetut kosteat räveet kääntelen tulella lempeästi lämmitellen uuteen muotoon. Ja sitten vuonna 2022 tuli ajatus että jos yhdistäisin nämä kaksi niin ihastuttavaa asiaa, veisto ja rumpu.
Ensimmäinen veistos rumpuni; Eeva, koivu, osmo colour, naudannahka
Seuraavana kesänä meillä olikin erittäin onnistunut kupurummun rakennus kurssi sampolassa ja ne ovat jatkuneet siitä asti, kuten myös kehärummun valmistus kurssit.
Maissi ja rummut
Omavaraisuus on ollut aina yksi elämänkatsomukseni kivijan peruspilareista. Lapsuudessa se oli luonnollinen osa arkea maatilalla asuessani. Kotoa maailmalle lähdettyäni, olen harjoitellut ja kantapäänkautta opetellut, mitä se pienviljely oikein tarkoittaa. Paljon on ollut onnistumisia ja paljon on mennyt mönkään. Tekemisen riemu kuitenkin aina kantaa yrityksestä toiseen ja ne pienet auttavat kädet.
Rummun nimi on ”suuri sydän” ja on nuorimmaiseni oma rumpu
Pääsin perinnehoitaja koulutukseen vuonna 2018. Olin sitä ennen opiskellut hoitoalaa useamman vuoden, mutta käytyäni ensimmäisen kerran perinnehoidossa toisen lapseni syntymän jälkeen 2015 ja pitkään kestäneet kivut olkapäissäni jäivät hoitopöydälle, tiesin, että diplomifytoterapia- , shiatsuhoitaja-, joogaopettaja- sekä terveydenalan perustutkinto koulutukseni olivatkin olleet vasta hyvää pohjaa perinnehoitajan työkalupakkiini. Perinnehoitajaksi valmistuttuani opiskelin vielä vyöhyketerapiahoitajaksi.
Hoitohuoneeni on aina sulan maan aikaan tämä perheemme paratiisi, nyt jo 107 vuotta vanha pienen pieni torppa. Täällä sielu lepää niin hoitajalla kuin hoidettavallakin. Ja on siellä varmaan muutama tonttukin.
