Veistämällä luontokatoa vastaan on Luova veisto ry:n taide- ja ympäristöhanke, joka tuo uhanalaiset
eliölajit näkyviksi kaupunki tilassa 13.4-3.5. 2026. Hanke yhdistää perinteisen veistotaidon, luovan
käsityön ja ympäristötietoisuuden yhteisölliseksi kokonaiseuudeksi. Mukana on 20 veistäjää, ja
kokonaisuuteen kuuluu 24 veistosta. Jokainen taiteilija on toteuttanut valitsemansa uhanalaisen lajin
omalla tyylillään ja näkökulmallaan.
Luova veisto ry on perustettu 2024 edistämään puunveiston taitoa ja kansanperinnettä. Yhdistys
kokoaa yhteen puutyöstä kiinnostuneita harastajia ja ammattilaisia eripuolita Suomea.
Syksyllä 2025 käynnistynyt Veistämällä luontokatoa vastaan -hanke yhdistää luovan käsityön,
ympäristötietoisuuden ja yhteisöllisen vaikuttamisen. Hankkeessa syntyy veistoksia Suomen
uhanalaisista eliölajeista. Teokset tulevat esille eri puolille kaupunkia ja kutsuvat yleisöä
pysähtymään hetkeksi etenevän luontokadon äärelle. Hanke ottaa kantaa luonnon
monimuotoisuuden puolesta ja ilmaisee siten tukensa luonnon suojelulle. Luovan ilmaisun keinoin
se pyrkii myös lisäämään tietoa ja herättämään keskustelua aiheesta.
Hankkeen tavoite
Teosten lähtökohtana ovat Suomessa uhanalaisiksi luokitellut lajit. Uhanalaisiksi on tällä hetkellä
Suomessa luokiteltu 2663 eliölajia. Ne on jaettu eliöryhmiin, joita on 15: hyönteiset, sienet ja
jäkälät, putkilokasvit, sammalet, hämähäkkieläimet, linnut, nivelmadot, nilviäiset, levät, kalat,
nisäkkäät, äyriäiset, tuhatjalkaiset, muut selkärangattomat sekä matelijat ja sammakkoeläimet.
Rajaamme veistoaiheet kahteen uhanalaisimpaan luokkaan, jolloin jäljelle jää 1405 mahdollista
lajia. Jokainen veistos toimii tiedonvälittäjänä ja herättäjänä – se tuo esiin, kuinka vahvasti lajien
elinvoimaisuus on riippuvainen luonnon monimuotoisuudesta. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta
laji- ja luontokadosta. Samalla innostamme kaupunkilaisia tutustumaan uhanalaisiin lajeihin ja
luontotyyppeihin taiteen keinoin. Haluamme myös näyttää, että on lukemattomia tapoja osallistua
luonnonsuojeluun ja kannustaa kaikkia mukaan toimintaan omalla tavallaan.
Eri puolilla Tamperetta olevia teoksia voit etsiä kartalta (luovaveisto.fi), jonne jokainen teos on
sijoitettu. 2-3.5.2026 teokset kootaan yhteiseen loppunäyttelyyn, joka sijaitsee Taito Pirkanmaan
Taitokeskus Verkarannassa.
Jokaisessa näytteille asetetussa veistoksessa on QR-koodi, josta aukeaa tietoikkuna kyseisen lajin
elämään ja erityispiirteisiin ja sen uhanalaisuusluokitukseen johtaneisiin syihin. Ikkunassa voi olla
myös muutamia valokuvia tai piirroksia lajista, karttoja, mahdollinen ääninäyte sekä joissakin
veistoksissa taiteilijan kertomus teoksen synnystä.
Veistoksista saadut myyntituotot lahjoitetaan kokonaisuudessaan Luonnonperintösäätiölle
luonnonsuojeluun.
Veistämällä luontokatoa vastaan -hankkeeseen pääset tutustumaan: luovaveisto.fi
Sekä teokseni Maan altavastaajat QR-Koodilla
Kohdista puhelimesi QR-koodin lukija kuvaan ja pääset suoraan luovaveisto.fi sivuille
Esitten tässä oman työni joka on 14.3 alkaen esillä idyllisessä kahvila Kattopuutarhassa, Finleyssonin alueella. Olen erityisen ilahtunut kattopuutarhan tuomasta mahdollisuudesta kaupunkliaispörriäisten ja muiden pikkuotusten levähtää matkallaan ja oma rumpuni sopii miljööhön kuin ötökkä kukkaan.
Monet teoksieni aiheet ovat syntyneet silmän räpäyksessä, kuin kuva joka lävähtää silmille. Näin kävi luontokato veistokseni kohdalla. Olin menossa nukkumaan ja kun suljin silmäni oli siinä edessäni soturinainen, joka kannatteli maapalloa ylväänä mutta surullisena. Sain katsella kuvaa pitkään, syventyä sen erilaisiin muotoihin ja tiesin, että siitä tulee rumpu, kunnes uni vei mukanaan. Seuraavana päivänä oli Sampollassa luovan veiston kurssi samaan aikaan kuin meidän kupurummun veisto ja yhteisellä lounaalla kuultiin idea projektista; veistä luontokatoa vastaan. Olin innoissani, koska edellisen yön idea tuntui sopivan hankkeen raameihin hyvin.
Olen veistänyt tätä teosta lähinnä erilaisissa tapahtumissa ja kursseilla, silloin kuin oppilailla on hyvä veistotraivi meneillään, eikä kukaan kaipaa apua. Pienet ötykät ovat mönkineet työhön hitaasti ja tunnustellen. En alunperin tiennyt, että työhöni tulevat uhanalaiset ovat juuri ötköitä, niitä ei ensinäkemyksessäni vielä ollut. Lopulta ne vain olivat naisen jalkojen juuressa, kyselemättä ja itsestään numeroa tekemättä. Sellaisiahan ne ovat, nuo pienet maailman pelastajat, hiljaiset maan altavastaajat.
Ötökät ovat aina kiehtoneet minua. Lempiötököitäni ovat hämähäkit, jotka ovat mielestäni ihastuttavan upeita. Kotonamme vanhassa puutalossa ne elävät omaa elämäänsä, eikä niitä häiritä, niinkuin eivät nekään häiritse meitä. Toinen ihan suurin lempparini on kuparikuoriainen. Kun sain kälyni hevosenlantakompostia kasvimaalle, alkoi mullaksi muuttuneen lannan seasta putkahdella upeita jättimäisiä valkoisia toukkia punaisilla vauhtipilkuilla. Tuntomerkkien perusteella ne olivat kuparikuoriaisen ja sarvikuonokkaan toukkia. Koitimme jättää ne mahdollisimman rauhallisiin paikkoihin ja kesänmittaan onnistuin näkemään yhden sarvikuonokkaan, joka viipotti pikaisesti seuraavan kokkareen alle.
Kuparikuoriaiset viihtyvät meidän ovenpielen kitkemättömissä kukkapenkeissä vuohenputkien kukissa. Niiden touhujen seuraaminen tasapainottaa hermostoa, uskoisin- enkä tarkista lääkäriltä.
Värjäsin rumpuuni nahan pulveripetsillä. Vaikka olen värjännyt nahkoja jo yhdeksän vuoden ajan, on aina yllätys millainen kuvio nahkaan tulee. Ja tähän ötökkärummun nahkaan tuli loputtomasti pieniä ja vähän suurempiakin ötököitä, ihan tilauksesta- ihanaa! Ötököille on tilausta.
Maan altavastaajat
Tuovi Sulonen-Karhu
Tekniikka: veistosrumpu
Kehä: tammi
Rummun nahka: petsivärjätty poronnahka
Veistos: lehmus
Pintakäsittely: vesiväri, Osmo Color
Rumpu on viritettävä ja viritys on toteutettu kierrätetystä polkupyörän kumista.
Koko
syvyys 13 cm
leveys 41 cm
korkeus 47,5 cm
Näyttelypaikka:14-30.3 Kattopuutarha, Tampere
2-3.5 Taitokeskus Verkaranta
Myynnissä, teoksen myyntituotto lahjoitetaan lyhentämättömänä Luonnonperintösäätiölle.
Tiedustelut:
karolina@luovaveisto.fi
Teos
Veistoksessa nainen seisoo soturiasennossa ja kannattelee käsivarsiensa varassa maapalloa. Hänen jalkojensa juurella ja ympärillään elävät pienet nilviäiset – perhoset, kovakuoriainen ja kotilot. Ne ovat luonnon hiljaisia ylläpitäjiä, maan pinnan ja maaperän ekosysteemien perusta.
Monet näistä lajeista kärsivät elinympäristöjen muutoksista. Niiden elämä tapahtuu usein ihmisen huomaamatta: metsien lahopuussa, kosteissa lehdoissa ja niittyjen kasvillisuuden suojassa.
Teoksessa ihminen ja nämä pienet eläimet kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Äiti maa on vahva ja jaksaa edelleen kantaa maailmaa. Hänen ilmeensä kertoo kuitenkin pettymyksestä ja huolesta. Se on hiljainen kysymys ihmiselle: kuinka kauan luonto vielä jaksaa kantaa meitä.
Teoksessa esiintyvät lajit
Harjusinisiipi
Scolitantides vicrama
päiväperhonen – äärimmäisen uhanalainen (CR)
Elinympäristö: kuivat harjut ja kedot
Uhanalaisuuden syy: niittyjen umpeenkasvu ja elinympäristöjen katoaminen
Kirjopapurikko
Lopinga achine
päiväperhonen – erittäin uhanalainen (EN)
Elinympäristö: metsien varjoiset reunat
Uhanalaisuuden syy: metsärakenteen muuttuminen
Punahärö
Pyrochroa coccinea
kovakuoriainen
Elinympäristö: lahopuuta sisältävät metsät
Uhanalaisuuden syy: lahopuun väheneminen
Ahmattikotilo
Merdigera obscura
kotilo
Elinympäristö: kosteat lehdot ja varjoisat metsät
Uhanalaisuuden syy: lehtojen väheneminen
Harmaasulkukotilo
Cochlodina laminata
kotilo
Elinympäristö: kosteat metsät ja lehdot
Uhanalaisuuden syy: metsien hakkuut ja elinympäristöjen muutokset